sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Talvikuulumisia kesänkorvalla

Nyt on Valo jo runsaan vuoden. Murkkuikä alkaa ehkä olla hiljalleen ohi. Imurointi onnistuu jo ilman, että Valo haukkuu, juoksee ja pomppii ihan hassuna ympäriinsä. Pientä tekemistä on vielä koirakavereiden ohittamisessa, mutta paremmin sujuu sekin kuin ennen.

Luonteeltaan Valo on äärettömän sosiaalinen, utelias ja valpas. Koko vuoden aikana, mitä Valo meillä nyt on elänyt, se on vain kerran murissut ja esitellyt hampaitaan koirapuistossa. Päin vastoin, häntä iloisesti vipattaen se lähestyy välillä vähän liiankin hullun rohkeana muita koiria. Jos vastaukseksi tulee murinaa ja ärhentelyä, niin se lähtee pois, unohtaa samantien koko jutun ja aloittaa uuden lähestymisyrityksen.


Ja että se on valpas! Koko ajan niiiin kiinnostunut kaikesta. Mitä tapahtuu? Missä? Menenpä ottamaan selvää! Ei, kun tuolla onkin jotain vielä kiinnostavampaa... Paimenkoiraa siitä löytyy myös enemmän kuin kotitarpeeksi. Jos emäntä menee vessaan, se tömähtää makaamaan oven taakse. Ja ovesta päähän, kun ihminen tulee ulos. Välillä hämmentää kovasti, kun lauma hajoaa ja toiset lähtee toiseen suuntaan kuin toiset. Onneksi kesäloma alkaa ja laumakin pysyy taas paremmin kasassa. Ehkä otetaan muutama kesäkuvakin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti