Hampaiden harjausta

Eilen oli eläinlääkäripäivä. Valo sai tehosterokotuksen penturokotteelle (penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvoviroosi ja kennelyskälle). Muutaman viikon kuluttua vielä yksi käynti rabies-rokotetta varten. Sitten onkin vuoden paussi. Koirapuistot ja tutustumiset uusiin kavereihin ovat nyt sallittuja. (Heti illalla kävimme tutustumassa paikallisessa puistossa. Voi että, miten paljon siellä oli jätöksiä jätetty korjaamatta! Tylsää.)

Lähtiessäni kyselin eläintenhoitajalta hampaiden harjauksesta, pitäisikö vaiko eikö? Hän vastasi, että on yleensä aika rotu- ja ruokasidonnaista muodostuuko hammaskiveä vai ei. Mutta ei siitä varmastikaan haittaakaan ole, jos niitä muutaman kerran viikossa harjalla putsaisi, ennalta ehkäisee ainakin sen, että jos aikuisena on tarvetta, on koira jo valmiiksi tottunut toimenpiteeseen. Pahimmillaan tarvitsee tuoda koira lääkäriin kerran vuodessa, nukuttaa ja poistaa kivi ja sekin on kuitenkin n. 150 euroa/kerta.

Valo taisi olla kuulolla keskustelumme ajan. Ja fiksu koira kun on, päätti ottaa neuvoista vaarin. Hammasharjakin (tosin ihmisten mallia) löytyi pojan huoneen lattialla avoinna lojuvasta viikonloppureissukassista. Ei muuta kuin putsaamaan:


Jahas, jahas -mites tätä käytetään?


Tämä pää suuhun...?


Ja sitten harjaamaan!