H-hetki lähestyy

Enää viisi päivää, kun Valo tulee kotiin!

Valo oli käynyt lääkärissä ja saanut terveen pojan paperit. Helsingin Sanomien toukokuun kuukausiliitteessä oli juttu koirista ja niiden jalostuksesta, mielenkiintoista luettavaa. Asiasta voi keskustella osoitteessa www.HS/kuukausiliite.fi

Täällä meidän päässä ilmassa leijailee suurta odotuksen tuntua. Pieniä hankintojakin on jo tehty, mm. nukkuma-alusta (35€, vesipestävä "jättityyny") ja matkavesikuppi (2,50€, pieni, kankainen helposti mukana kannettava, - onpa näppärä keksintö!). Nukkuma-alustaa pohdittiin ja tutkisteltiin vähän pidempäänkin. Kori vai kankainen? Kankainen, ettei koira järsi koria. Reunallinen vai reunaton? Reunaton, jotta saa jalat suoraksi kyljellään nukkuessaan. Pinkki vai limenvihreä? Limenvihreä :)

Vietimme aikaa pitkään myös panta- ja talutinosastolla, mutta maltoimme mielemme. Meitä on kaksi innokasta shoppailijaa, äiti ja tytär, joten pohdinnat vaativat tuplasti aikaa. Toinen haluaa taluttimen, toinen flexin ja valjaat. Toinen tykkää nahkaisista, toinen kankaisista. Ymmärtääkseni pääsimme jo lähelle kompromissia taluttimesta, löysimme tekstiilisen, heijastimin varustetun ja erinomaisesti lk collie -tyyliin sopivan. Hankintahetki saa vielä odottaa, että myös Valo pääsee mukaan shoppailemaan. (Toivottovasti ei ole tyypillinen uros shoppailujen suhteen.. :)

Tänään olisi tarkoitus käydä hankkimassa vielä portti. Jostain lähteestä kävi ilmi, että tavaroiden tuhoutumista voi välttää, jos koira pentuvaiheessa yksin ollessaan on tilassa, jossa ei ole mitään järsittävää. Kuulostaa toki itsestäänselvyydeltä, mutta olen iloinen, että sen jostain luin, koska näin aloittelijana tuskin olisin osannut ennakoida.

Alkuaikojen yksinoloajaksi herran liikkumatila siis rajataan portin avulla. Koska kotimme on suunniteltu esteettömyyden periaatteella, kulkuaukot tilasta toiseen ovat liian leveitä porteille. Mahdollisiksi tiloiksi jäävät ainoastaan makuuhuonet. Lasten huoneet ovat niin täynnä tavaraa, että ne eivät tule kysymykseenkään, niissä sitä vasta järsittävää riittäisikin. Vaihtoehtoja jää jäljelle yksi, se on meidän makuuhuone. Ehkä se on ihan hyvä vaihtoehto, saattaa tuoda ryhtiä omienkin vaatemyttyjen korjaamiseen..

Huomenna lähden viikon matkalle ja kun palaan, meidän perheen elämä on muuttunut radikaalisti. Takaisin tullessani kotona odottaa miehen ja lasten lisäksi koira. Odotan jo kotiintuloa, vaikka en ole vielä edes lähtenyt!